En ole niin erityisen innokkaana sosiaalisen median käyttäjänä oikein tottunut tällaiseen, joten katsotaan mitä tapahtuu, jos koetan varovasti astua interwebin ja sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. Blogi on ehkä se helpoin tapa, koska se on tarkoitettu ensisijaisesti yhdensuuntaiseen viestintään. Luultavasti.
Ajattelin jopa hommata kameran, jotta voisin liittää tähän kuvia paikoista ja asioista mutta se nyt taitaisi olla ihan liikaa vaadittu. Ehkä se kuitenkin täytyy tehdä jossakin vaiheessa, jos satun kirjoittamaan tähän vielä jatkossakin kuulumisia.
Niin, ja sitten niitä kuulumisia. Oikeastaan ihan viihdyttävä pikkukaupunki tämä St. Albans. Ei edes ole oikeastaan mitään väliä missä päin kaupunkia asuu, koska kaupungin laidalta toiselle kävelee vieläkin nopeammin kuin Turussa. Kaikki tarpeellinen, eli pubit, ravintolat, biljardisalit, kaupat ja pubit, on siis muutaman minuutin reippailun päässä. Ja sehän vain sopii, kun tuo autoilu ei oikein ole se juttu, jonka koen kovin omaksi. Varsinkin, kun nämä natiivit ajavat vielä väärällä puolella tietä.
Yliopistollakin on tullut käytyä. En tosin pidä toimistosta, jossa on samanaikaisesti päätteiden äärellä useita ihmisiä, joten häivyn sieltä tavallisesti iltapäivällä ja jatkan hommien tekemistä kämpillä. Ainakin se on tullut selväksi, että fyysikot, tai oikeastaan tähtitieteilijät, ovat niitä samoja tavallisia nörttejä iästä ja kansallisuudesta riippumatta. Ei oikeastaan herätä sellaista "yhteenkuuluvuuden tunnetta", vaikka on kai niitä nörttimäisiä piirteitä ihan omastakin takaa. Pahinta heissä kuitenkin on, etteivät lähde kovinkaan helposti töiden jälkeen pubiin, joten joudun suuntaamaan itsekseni The Goat Inn -nimiseen entiseen ilotaloon, jota käytetään nykyisin ainoastaan (luulisin) anniskelutarkoituksiin. Ainakin paikalliset kantikset ovat siellä rentoja ja erittäin tuttavallisia - henkilökunnasta puhumattakaan - joten ei haittaa käydä "parilla" vaikka yksinään.
Yliopistossa on kuitenkin yksi suhteellisen kiusallinen ongelma. Heräsin tuossa yhtenä aamuna viiden aikoihin, ja koska en saanut nukuttua, lähdin toimistolle tekemään rauhassa jotakin järkevää. Kävi ilmi, että ovet ovat auki vasta seitsemältä ja avainkorttini ei avaa ulko-ovia sitä ennen. Marssin tietenkin vahtimestarin tai vartijan koppiin ja pyysin päästä sisälle laitokselle ja toimistooni. No, henkilökorttini ei luonnollisestikaan riittänyt varmistamaan, että olen oikeutettu pääsemään taloon sisälle. Se ei siis osoita, että olen laitoksella töissä, mikä herättää kysymyksen, että mikä sen tarkoitus sitten oikeastaan edes on? Vahtimestarin piti varmistaa henkilöllisyyteni soittamalla laitoksen toimistoon, johon hän yrittikin soittaa (jostakin täysin käsittämättömästä syystä), mutta arvaahan sen, ettei siellä ketään ole ennen yhdeksää. Ja miten kummassa sinne kukaan ennen seitsemää edes pääsisi. Piti siis odotella puolisen tuntia, jotta kello löisi seitsemän ja avainkorttini toimisi taas.
No, asiat nyt kuitenkin hoituvat tässä byrokratian, matelevan asiakaspalvelun ja kohteliaisuuksiin verhotun vittuuntuneisuuden maassa edes kohtuullisella tavalla. Vertauksena voisi kuitenkin sanoa, että tuntuu kuin asioisi jatkuvasti kansaneläkelaitoksen "asiakaspalvelussa". Jopa kaupan kassalla.
Sää sensijaan on melkoisen mukava. Reippaasti plussan puolella muttei tarvitse kuitenkaan hikoilla ja sateetkin ovat pysyneet toistaiseksi poissa tai sattuneet osumaan kohdalle yöllä. Ei siis juurikaan valittamista, kun pubiruoakakulttuurissakin on otettu edistysaskeleita sitten viime näkemän ja nykyään on mahdollista saada jopa salaattia tai kasvisruokaa missä tahansa paikassa.
Ja toisin kuin Alkon monopolin puolustajat väittävät, viinien myynnin vapauttaminen ei näyttäisi pienentävän saatavilla olevaa valikoimaa. Ei ainakaan täällä, vaikka pikkukaupunki onkin. Kaupoista ja kioskeista nyt ei saa mitään erikoisia viinejä mutta ei kai ole tarkoituskaan. Siihen tarkoitukseen on pieniä viinikauppoja, jotka myyvät laadukkaita tuotteita ja ihan sopuhintaan. Lisäksi, isot markettiketjut ylläpitävät suuria viiniosastoja, joista saakin sitten lähes samat tuotteet kuin Alkosta. Ja huomattavasti halvemmalla, kiitos alhaisemman alkoholiverotuksen. Pienistä kaupoista kuitenkin saa sen viinipullon illalliselle vaikka kymmenen aikoihin illalla, joten asiat on tehty Suomea helpommiksi siinä mielessä.
Siirryn siis nyt punaviinin pariin ja valmistaudun illan rientoihin.
