Brittien konservatiivisen rasistiset ja idioottimaiset näkemykset hyppäävät joskus silmille kuin käpynsä hukannut kiukkuinen orava. Olin aivan tuikitavalliseen tapaan imeskelemässä keskiviikkoillan tsekkiläistä lageria keskustan kapakassa, kun paikan keittiömamma sai yksinkertaiseen päähänsä, että olen jotenkin epäilyttävän näköinen ja minua on syytä pitää silmällä tavallistakin tarkemmin. Ei sitä tiedä vaikka suunnittelisin jotakin terrori-iskua paikalliseen juottolaan – tai vähintäänkin ajattelisin jotakin epäsovinnaista, kuten sitä, että englantilaiset oluet eivät olekaan jumalten nektaria. Pahuksen ulkomaanelävät.
 |
| Wroclawin tori. |
Naisparka päätyi siihen lopputulokseen, että olen saapunut maahan laittomasti, olen tullut viemään paikallisilta työpaikkoja, olen hyväksikäyttämässä maan ensiluokkaista sosiaaliturvaa ja terveyspalveluita, enkä tietenkään maksa veroja, vaan olen onnistunut viemään niitä työpaikkoja jollakin pimeästäkin pimeämmällä tavalla välttäen tuloverot, kunnallisverot ja muut sellaiset vastuullisen veronmaksajan rasitteet (joista kyseinen mamma tuskin tietää mitään, koska ei ole tehnyt päivääkään oikeaa työtä, kuten en minäkään). Olen siis elintasopakolaisten valioluokkaa – puolalainen duunari, koska mammaparka ei keksinyt mitään muutakaan loukkaavaksi kokemaansa stereotypiaa. Itse en osannut edes sanoa mitään, koska kaikki voimani menivät siihen, että koetin olla tukehtumatta olueen yrittäessäni estää itseäni putoamasta lattialle nauramaan siinä kuuluisassa kippurassa. Mutta ainakin sain ajatuksen. Päätin lähteä selvittämään miltä puolalainen duunari oikeastaan näyttää. Siispä raahauduin kentälle, nautin irlantilaisen aamiaisen, torkahdin koneessa hetkeksi, ja päädyin saksalaisten sodan jälkeen hylkäämään Breslaun kaupunkiin, jota puolalaiset miehittäjät nykyään kutsuvat nimellä Wroclaw.
Nopea katsaus osoitti, että sellaisen aidon puolalaisen duunarin bongaaminen voisi osoittautua hankalaksi. Natiivit kun ovat lähinnä keskittyneet palveluammatteihin, joita nyt ei voi oikein pitää perinteisinä työmiesten hommina, joita brittipubin mamma tarkoitti (kuten perunoiden noukkimista pellolta, sikojen paimennusta, tai muita perinteisiä hommia mitä nyt nuo slaavit pienissä köyhissä maissaan puuhastelevat). Niinpä unohdin nopeasti mokomat rasistiset näkemykset ja painelin kaupungin yöelämään maistamaan tsekkiläisiä oluita (universaali vakio - maat ja kaupungit voivat vaihtua mutta tsekkiläiset lagerit vain ovat pahuksen hyviä) ja puolalaista vodkaa. Mihinkä sitä muuhunkaan harvoja duunarin lomapäiviään käyttäisi.
 |
| Kissimirri. |
Yritin aamutoimina selvittää mitä maailmalla on tapahtunut selaamalla New York Timesin kansainvälistä versiota mutta se ei osoittautunut kovinkaan helpoksi tehtäväksi. Kissantassut näppäimistöllä ovat luultavasti ainoa asia, joka on ärsyttävämpää kuin laiska kissa sanomalehdellä. Käännä siinä sitten sivua ja selvitä mitä ilmastokriisistä tällä kerralla sanotaan. Mutta ymmärrän kyllä, että pikku kissiä se ei kiinnosta palaakaan.
