Kesäpäivä

Puisto.

Mitä tulee mieleen puistosta? Ainakin kesä. Ja puiston penkki. Ja nurmikko. Pussikalja. Grillaus. Polttava Aurinko. Hikinen selkä. Mutta puistossa lojumisessa on se hyvä puoli, että varjopaikassa saa pienen tuulenvireen viilentämään hikistä ihoa samalla kun viilentää koko elimistöä jäätävällä siiderillä. Ja kun vartin kuluttua tunnelma on liian hikinen, voikin siirtyä jonnekin, jossa ei tarvitse hikoilla, hätistellä pörriäisiä tai väistellä nelijalkaisten ystäviemme tuotoksia.

Täytyy kuitenkin todeta, että akateemisessa vapaudessa on parasta se vapaus. Siis se, että kun saarelle sattuu se kesän ainoa hellepäivä (no joinakin poikkeusvuosina niitä saadaan kaksi), niin ei ole pakko painua ahdistavaan toimistoon, jossa ilmastointi ei tietenkään toimi muutoin kuin sadepäivinä (eli noin 340 päivää vuodessa).

"Toimisto."

Se toinen toimistoni, eli Hurrikaani Huoneeksi nimetty biljardiklubi osoittautui yhtä ongelmalliseksi. Kuuma ja kostea, joka aikaansa paidan liimautumista selkään ja kepin liimautumista niin leukaan kuin hikisiin kämmeniin. Ei auttanut edes talkki (pidän enemmän nimityksestä "vauvapulveri"), jota levittelin liberaalisti kaikkiin liikkuviin osiin paitsi biljardipalloihin. Mutta kai siihen lämpöön on nyt sitten vain totuttava, koska kesä. Ja koska ilmankosteus sattuu olemaan aina hiukan kohollaan tällä saarella - sattuneesta syystä. Sademetsäthän täällä kasvaisivat, jos lämpötila olisi aavistuksen tasaisemmin jakautunut (niin, no, taisivat tuossa muihoin kasvaakin, kun fossiilisten polttoaineiden hiili oli ilmakehässä, ei maaperässä - ja sinne tässä taidetaan taas suunnata).

Mutta kai se on vain hyväksyttävä. Jatkossa kuumottaa kesäisin vieläkin pahemmin. Päättelen sen siitä, että arvoisat kansojemme johtajat päättivät kaikessa viisaudessaan, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan vuosisadan loppuun mennessä. Melkoinen lupaus. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että kyseisten johtajien ei tarvitse tehdä mitään. Oikeastaan, edes seuraavan poliitikkosukupolven ei tarvitse tehdä mitään. Moisesta piittaamattomuudesta saa kylmät väreet hikiseen selkäpiihin. Kiitos vain tyhjistä toiveista ja katteettomista lupauksista.