sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Joulu on kapitalismin kulta-aikaa

Joulu oli ja meni. Siinä on jotakin niin kovin erikoista kun lahkolaiset kokoontuvat joukolla juomaan ihmisen verta (ilmeisen symbolisesti, koska aitoa tavaraa on niin hankalaa saada hankituksi) ja palvomaan muinaista kidutus- ja teloistusvälinettä. Ja sitten samat ihmiset paheksuvat niitä sen ikävän Lähi-Idän uskonnon edustajia, jotka käyttävät hiukan sivistyneempiä teloitusmenetelmiä - sellaisia, jotka aiheuttavat huomattavasti vähemmän kärsimystä. Itse juon korkeintaan punkkua ja jätän palvomisen niille, jotka saavat siitä jotakin kiksejä. Mutta jotenkin vaikutti siltä, kuin tänä vuonna olisi mopo taas karannut lapasesta hiukan enemmän kuin kaikkina edellisinä vuosina.

Luin paikallisen anglikaanisen kultin lentolehtisestä, että sitä voi mennä heidän klubilleen kuuntelemaan joululauluja kivasti lapsikuoron laulamana. Järjestävät erikseen "lapsille sopivan" tilaisuudenkin. Ryhdyin miettimään onko tämä nyt sen katolisen kultin tapahtumia vastaava kokous, jossa jokaisen paikalle saapuvan pastorin pitää tuoda mukanaan oma lapsi, ettei synny eturistiriitoja. Oudoksun kuitenkin, että joululauluja saa mennä laulamaan vain, jos on rikas - anglikaanisiin kirkkoihin on nykyään pääsymaksut, jotta se varaton roskaväki pysyisi poissa. Luulin, että se kultin perustajaheppuli, se Lähi-Idän pitkätukkahippi, joka kehotti antamaan köyhille ja olemaan tavoittelematta rikkauksia halusi köyhempien kuitenkin osallistuvan kirkkonsa toimintaan. Mutta ehkäpä ajat ovat muuttuneet ja kristinusko on sellaista elitististä lahkolaisuutta nykyään. Voiko liiasta ironiasta saada yliannostuksen?

Yliannostus oli kuitenkin huomattavan lähellä, koska sanoivat joululaulutilaisuuden olevan niille, jotka ovat ensin shoppailleet itsensä uuvuksiin. Kirkon mukaan on siis ensin mentävä ostamaa tarpeettomia tavaroita rahalla, jota ei omista (luotolla), jotta voi sitten mennä rentoutumaan lehtereille. Se tilaisuus puolestaan, tavallisuudesta poikkeavasti, on tietenkin ilmainen - oletettavasti siksi, että kauppakadun puodit sponsoroivat kirkon shoppailumainokset. Se perustajahippi kääntyisi haudassaan, jos olisi malttanut pysyä siellä.

Mutta kuten todettua, ajat ovat muuttuneet. Jos jokin pitkätukka puhuisi nykypäivänä ihmisille ystävällisyydestä ja muiden huomioimisesta ja siitä, että raha ei ole tärkeää, hänet pidätettäisiin yhteiskuntaa uhkaavana vasemmistoterroristina, jonka kehotukset jäytävät taloutta kuin syöpä uhaten rikkainta prosenttia tulojen kasvun hienoisella hidastumisella. Joutuisi loppuiäkseen linnaan tai angloamerikkalaiseen tyyliin jonkin kumppanimaan kidutuskeskukseen oppimaan tavoille. Talouteen kun kuuluu kulutus, se tarpeettomien asioiden ostaminen, ja sitä ei saa uhata kukaan eikä mikään.