Joulupuu

Joulupuu tai -kuusi tai mikä hyvänsä on kyllä jännä asia. Ja hyvin jännä onkin. Perinne tulee tietenkin siitä, että muinainen anarkistijohtaja Jesse Nasaretilainen (isolla, koska se on sukunimi) naulattiin kuusipuusta veistettyyn tolppaan ja siksi kristityt juhlivat Joulua juomalla (kuvainnollisesti) Jessen verta ja syömällä (jälleen kuvainnollisesti) hänen ruumistaan. Että sellainen kannibaalikultti. Mutta siitä se sekoilu nyt kuitenkin lähti liikkeelle ja lapasesta ja Jesse piti tietenkin tappaa, koska kuka hemmetti muka kehtaa olla niin pehmo, että kääntää toisenkin posken. Mustelma mustelmasta sen pitää olla. Ah, Joulu on hienoa aikaa. Jotenkin aina niin virkistävää juhlistaa sitä, että anarkistihippi kidutettiin kuoliaaksi vuosisatoja sitten. Vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Sen ainakin tiedän, että jos Jesse olisi saarnaamassa New Yorkissa humnanismiaan, niin viranomaiset joko ampuisivat hänet vaarallisena anarkistina tai sulkisivat Guantanamoon vaarallisena terroristina. Ihme vihervassarihumaniustipelleilyä.

Joulupuut.

Yliopistollekin olivat tuoneet sellaisen leikkopuun, joka olisi ulkosalla saattanut sitoa vielä kilokaupalla hiilidioksidia - ja ihan ilmaiseksi. Mutta koska se ei tuottanut kenellekään "profittia", se oli tietenkin pakko kaataa, kuten tapana on. Ja sitten sen ympärillä tanssitaan ja lauletaan ja iloitaan siitä, että on taas aika kipata Jessen verta. Hienoja kristillisiä perinteitä. Itse tosin kippaan mielummin "härän verta", joka sopii myös Joulun tunnelmaan varsin mainiosti, koska sitä kaupungilla kuuluvaa rallatusta ei kestä kukaan selvinpäin. Tuo toinen kahvihuoneen "joulupuu" sen sijaan ei ole minulle tuttu. Lienee niitä moderneja uusioperinteitä - syytän brasilialaisia vaihto-opiskelijoita, jotka ovat tuoneet tietenkin mukanaan jonkin epäeettisen viidakon lehdykkäkasvin. Mikä lieneekään. Siinä ei ole mitään hauskaa, koska mokoma vieläpä seisoo nurkassa ja estää niin rallattelun ja tanssin kuin sen kannibalisminkin.

Iloinen joulubaari.

Tunsin pakottavaa tarvetta painella pubiin pohtimaan miksi aikuiset ihmiset haluavat palvoa kidutusvälineitä ja verenjuontia. Ja kannattavat vielä kuusikkojen ilkeää avohakkaamista. Ja sitten meinasin saada pelästyksestä sydänkohtauksen kun yksi niistä punaisiin pukeutuvista kannibaalipaholaisista oli mestattu ja ripustettu pubin oveen pelottamaan asiakkaita. Onneksi kyseessä oli vain valepaholainen mutta kyllä senkin virnistyksestä on leikki kaukana. Meinasin vielä tärisevin käsin läikyttää siideriä reisille. On tämä julmaa aikaa tämä iloinen joulunaika. Ja siiderin läikyttäminen on todellakin alkoholin väärinkäyttöä. Mutta onneksi ei ole pääsiäinen, se on vielä paljon pelottavampaa, kun verenhimoiset pääsiäispuput, joita Jesse muinoin koulutti tappamaan ihmisiä, päästetään juoksemaan vapaana kaduilla. Vai miksi muutoin pääsiäispuput olisi nostettu uskonnollisessa pyhäjuhlassa sellaiseen avainasemaan? Ja mitä sillä on tekemistä munien kanssa? Melko mystisiä nämä tämän kannibaalikultin sekoilut.