Paketti

Jännittävä paketti.

Mitäköhän siellä on? Kyllä nyt jännittää. Enemmän tosin jännitti, kun sain postiluukusta pienen lapun, jossa luki, että naapurini, herra Marsden, oli kuitannut lähetyksen puolestani, koska en ollut paikalla. Hyvin mielenkiintoista.

Sain tiedon siitä, missä paketti oli, ja kuriirin ei tarvinnut tehdä uutta reissua. Mutta vaikuttaa sittenkin kovin omituiselta. Kaikki kuitenkin toimi kuin se kuuluisa junan vessa (ei tosin mikään pendolinon vessa, vaan se perinteinen venäläisvalmisteinen reikä lattiassa). Herra Marsden hymyili ja toi paketin koputtaessani hänen ovelleen lauantaina. Kiitin kohteliaasti ja ryhdyin miettimään mielessäni olenko koskaan tavannut ketään naapureistani. En ole. Tai en ainakaan niin, että tietäisin heidän oleva naapureitani.

Kuitenkin, jotenkin sellainen strömsömäinen tunnelma - mutta mitä muutakaan voi odottaa pienenpienen kaupungin sympaattiselta asuinalueelta, jossa rikokset ovat täydellisen tuntematon käsite, ja jossa suurimmat häiriöt aiheutuvat siitä, että roskakuski kippaa lasituotteita autoonsa. Kaikkialta paistaa englantilainen peruskohteliaisuus - se tarkoittaa vain sitä, etten halua edes tietää minkälaisia luurankoja ihmisillä on kaapeissaan. Esimerkiksi, herra Marsden avasi ovensa aamutakissaan. Se tarkoittaa sitä, että on vedetty jotakin nopeasti päälle, jotta näytettäisiin riittävän säädyllisiltä. SM-leikkejä kellarissa? Onkohan herra Marsdenilla kellari? En halua ajatella asiaa yhtään enempää. Enkä luultavasti halua tavata naapureitani tämän lähemmin.

Mitä paketissa sitten oli? Nokkelimmat arvannevat paketin teippauksista. Sanottakoon kuitenkin, että kyseessä ovat "harrastusvälineet". Arvatkaa vapaasti.