Subtropiikki

Viidakko.

Ei, en ottanut viereistä kuvaa missään kasvitieteellisen puutarhan trooppisella osastolla, vaan siinä on kohteena naapurin piha. Täällä subtrooppisessa ilmastossa kun vain on niin, että kasvit kasvavat vuoden ympäri ja pukkaavat kukkiaan pörriäisten iloksi jopa keskellä talva. Natiivit vain eivät osaa arvostaa moista autuutta, vaan kiroavat kuumia kesiä ja kylmiä talvia, sateisia syksyjä ja kuivia keväitä, ja sitä että sää on liian vaihteleva. Siis liian vaihteleva, kun lämpötila pysyy vuoden ja vuorokauden ympäri 10-20 asteen haarukassa ja jossa joka päivä sataa ainakin muutama pisara. Ei se ole vaihtelevaa - se on vakaasti subtrooppista.

Ikävästi näyttää kuitenkin siltä, että talvi on taittumassa kesäksi ja lämpötilat todellakin kipuavat sinne hellerajalle (18 astetta on minulle helleraja, koska silloin joutuu hikoilemaan) ja airinko häikii silmiä ikävästi, ellei suojaudu hitsausmaskin avulla pahimmalta verkkokalvovauriolta. Kesä, varsinkin kun se surisee ja pörisee korvissa, on syvältä.

Onneksi on olemassa ratkaisu. Kätevästi fysiikkaa lukeneena ymmärrän, että pallo on pyöreä ja siksi se pyörii toiseen suuntaan vastakkaisella puolella, jolloin vastatuuli viilentää ja tuo mukanaan syyssateita. Tästä todisteena on tietenkin se, että silloin kun täällä on kevät, toisaalla on syksy. Mikä verraton sattuma. Sattuu nimittäin niin, että Chilessä syksy saapuu ja illat viilenevät ja juuri kun olen matkalla sinne. Eipähän tarvitse kärvistellä kesähelteessä kuten työväenluokalla on, päätellen punaisesta niskasta ja nenänpäästä (jälkimmäiseen voi tosin olla muitakin syitä), tapana.

Ja sitäpaitsi, Chile on sivistysmaa. Tiedän sen siitä, että Chilessä pärjää sivistysmittauksissa huomattavasti paremmin kuin tämä subtrooppisnen saari, joka oli muinoin sivistyksen eturintamassa (Rooman vallan aikana) mutta joka ei enää pärjää sivistyksen mittareilla juuri muille kuin tsaarien Venäjälle ja kokaiiniparonien Meksikolle. On nimittäin niin, että kun maassa on asiat hyvin (ainakin päällisin puolin, mitä nyt demarit aina sekoilevat ja yrittävät ankeuttaa ympäristöään), ihmisillä on aikaa harrastaa - esimerkiksi musisointia. Ja terävintä musisointia on tietenkin reipas kitarahumppa, jota metalliksi kutsutaan. Katsokaa vaikka oheisesta sivistysmittarista miten eri maat pärjäävät.

Sivistyksen mittari: kuinka paljon ihmisillä on aikaa harrastaa kaikkea kivaa.