Uuden mantereen ravintolakulttuuri

Elä heitä olutta hukkaan.

Paikallinen ravintolakulttuuri on aivan loistavaa. Siinä on jotakin niin kovin sympaattista kun kymmenen tarjoilijaa palvelee kuutta asiakasta. Tai ainakin suhdeluku on suunnilleen sellainen - en jaksa suorittaa laskutoimituksia toimistoajan ulkopuolella, enkä juuri sen sisäpuolellakaan, sitä varten on keksitty tietokone.

Ja vaikka se olut ei saavu siihen pöytään kovinkaan nopeasti huolimatta henkilökunnan yliedustuksesta (pitää vain tottua tilaamaan uutta lasin ollessa pessimistisesti puolityhjä), niin onpahan ainakin parempaa kuin pohjoismaalainen keskikaljan litku, jota käyttäisin korkeintaan ruoanlaittoon - ja silloinkin vain, jos kaikki muut oluet olisi jo juotu (ja ruoassa olisi tarpeeksi chiliä, jotta sitä olutta on vaikeampaa makustella). Vai miltä kuulostaisi brittiläistyyppinen ale lagertyyppisellä twistillä (eli toisin kuin brittiläinen ale, se ei ole lämmintä ja laimeaa)? Voin kertoa. Erinomainen kesäjuoma. Ja sopii myös talvikäyttöön.

Virvoitusjuoma.

Osaavat vieläpä tarjoilla juomat siten, että pysyvät viileinä jopa auringon paisteessa. Kuvassa esimerkkinä pullollinen (sellainen suuri, joka ei mahdu kerralla yhteenkään käteen sopivaan lasiin) mallasjuomaa chileläisittäin tarjoiltuna. Jääpalat pitävät sen viileänä ja rätti suojaa Auringon paisteelta - kuulostaa aivan skandinaaviselta turistilta Ibizalla tai Mallorcalla tai jossakin vastaavassa turistien kusetuskeskuksessa, jonne lentävät vain näköalattomat ja uusavuttomat persujen äänestäjät, jotka voivat sitten toitottaa kotikonnuillaan, että niitä musuja pitää auttaa kotimaassaan ja kuinka se katkerasti vahingossa annettu euron tippi pitää ne taas hengissä ainakin sen seuraavan kuukauden. Siitä tulikin mieleeni, että jos kaiken maailman halla-ahoja äänestävät pääasiassa köyhät ja varakkuus korreloi positiivisesti älykkyyden kanssa (en keksinyt tätä, vaan luin nämä faktat Hesarista, joten niiden on oltava tosia), niin mitä johtopäätöksiä voi vetää persujen äänestäjäkunnasta? Aivan. En tosin aio sanoa sitä ääneen, jotten joudu niiden pohjolan talebanien tappolistalle. Kaikille muille asia taitaa olla sanomattakin selvää.

Sivuraide iski taas ja paasasin politiikkaa. Mutta mitäs pienistä. Saattaa johtua siitä, että poliittinen näkökulmani on muuttumassa. En nimittäin enää vihaa kepulaisia eniten. Vaikka saisivatkin painua niin pitkälle kuin pippuri kasvaa (voisivat samalla avartaa näköalojaan ja sattumalta vaikka oppia jotakin, vaikken tosin usko sen olevan mahdollista kepulaisen perunakellarin aivopesumyllyn jälkeen - pippurien kasvatus muuten sopisi kepulaisille, vaikken uskokkaan, että osaavat käyttää moista ulkomaalaisten hullutusta), niin kyllä tästä nousukaspuolueesta on varmasti enemmän haittaa sivistyneille ihmisille. Ja siitä tulikin mieleeni, että mitä kumman puoluetta sitä sitten äänestää, kun kokkareillekin on tullut sadistiosasto, joka haluaa matkia Ameriikan mallia ja potkia köyhät katuojaan, johon tietenkin haluavat asentaa piikkimattoja, jotteivät jää sinne makailemaan kuten tekevät mokomat siinä maailman sympaattisimmassa kaupungissa Englannin rannalla (sympaattisuus on suhteellista mutta investointipankkiirille, joita Susanna Kosken kaltaisten yberkapitalistien mukaan kaikkien pitäisi olla, Lontoo on ihan kiva kaupunki).

Hengästyttää. Ei pitäisi lukea uutisia mutta minkäs sitä uteliaisuudelleen voi. Parasta painua takaisin kapakkaan nauttimaan virvoitusjuomia etelä-amerikkalaiseen tapaan. Maistuisi kaipirinha jos toinenkin. Ja natiivit täällä osaavat käyttää pippuria, joskin en aivan ymmärrä miksi sillä pitää maustaa olutkin. Pippuri ja tabasco (joka on muuten hemmetin hyvin brändätty chilipitoinen maustekastike) kuuluvat veriseen maryyn, eivät lagerin mausteeksi.