Cambridge, osa 2

The Eaglen sisäänkäynti.

Sanottakoon, että The Eagle vaikutti loppujen lopuksi hivuttaneen itsensä - kaikesta näennäisestä viihtyisyydestään huolimatta - kaupungin suosituimmaksi (ja kuulemma myös suurimmaksi) pubiksi, minkä huomasi asiakaskunnasta, joista vain harva oli kielestä päätellen tästä maasta kotoisin. Turistirysä. No, ensivaikutelma voi pettää, joten ajattelin, että testaan jatkossa vieläkin viihtyisämpiä paikallisen väen kuppiloita. Kävellessäni kaupungin halki löysinkin mielenkiintoiselta vaikuttavan paikan. Kuuluisan fyysikon ja paikallisen yliopiston professuurin pitkäaikaisen haltijan mukaan nimetyn paikan, joka vaikuttikin oikein mukavalta illanviettoa silmällä pitäen. Painuin siis sisään mutta ensin oli pakko ottaa kuva pubin ulkoasusta. Kenellekään tuskin jää epäselväksi ketä kuuluisuutta tarkoitin. Jos tuota kuvaa hiukan silmäilee, sieltä löytyvät niin nimi, titteli kuin kuvakin. Erikoista oli tosin se, että pubin asiakkaista tuskin kukaan tietää mitä kyseinen herra teki. Punaniskojen paratiisi. Saattaa tosin olla, että lukukauden aikana paikka on enemmän opiskelijoiden suosiossa.

Fyysikon nimikkopubi.

Ei se olut nyt varsinaisesti maistu sen kummallisemmalta oli pubin nimi sitten mikä hyvänsä. Eikä tuntemattomien ihmisten kanssa hengailu ole jatkuvasti niin herkkua, varsinkin kun ovat jokseenkin yksitoikkoisia ja haluavat rauhoittua sunnuntaina valmistautuen edessä olevaan ilmeisen työntäyteiseen viikkoon. Itsellänihän ei sitä ongelmaa ole, koska minulle maksetaan hauskasta harrastuksesta ja työntekoon ei siksi ole aihetta. Mutta koska en ole kaupungista vielä lähdössä muutamaan päivään, niin ajattelin piipahtaa katsomassa kaupungin muutakin ravitsemuskulttuuria.

Siitä ei tosin tullut mitään kauniista ajatuksista huolimatta, vaan olimme astronomien seurassa Newtonissa heti seuraavana iltana. Eikä ollutkaan ollenkaan hassumpi ilta. Eteläintialaista ruokaa, mielenkiintoista seuraa ja biljardia paikallisessa pubissa. Eikä ilta voi tietenkään päättyä paremmin kuin pillien soidessa ja oluen kuohuessa. Sattui nimittäin niin, että eräs paikallinen biljardihai (jonka kepitin pahasti pelatessamme) otti kipinää paikallisten keskinäisessä mittelössä saaden kepistä ohimoonsa. Verta lattialla, lyöjä ulos baarista, kaverille tikkejä otsaan, anteeksipyyntö baarimikolle, kommentit poliisille ja viimeinen huurteinen naamariin. Siinä sitä sitten riittikin yhdeksi illaksi, minkä jälkeen olikin ihan mukavaa painua lakanoiden väliin. Englantilaista tunnelmaa. Hyvä ilta.

Sanottakoon kuitenkin, että mukava paikkahan tämä Cambridge on huolimatta tyypillisestä observatoriotyylistä, josta paistaa homeiset seinät, koinsyömä kirjallisuus ja akateeminen tunnelma.

Cambridgen observatorion kirjasto.