Mikä mättää Englannissa?

Kun poltin kolmatta kertaa käteni pestessäni niitä ravintolan miestenhuoneessa (koska on erikseen kaksi hanaa, joista tulee tulikuumaa ja jääkylmää vettä), ryhdyin oikein pohtimaan miksi nämä sivistyneenä itseään pitävät saaren asukkaat eivät suostu muuttamaan kaikkia mahdollisia epäkäytännöllisyyden huipentumiaan, joista saavat kärsiä jatkuvasti ja jotka saavat ainakin minut välillä pienimuotoisen epätoivon partaalle. En nyt ole viiltämässä ranteitani auki ainakaan vielä mutta on asioita, jotka hoidetaan niin kutsutulla "perse edellä puuhun" -menetelmällä ainoastaan siksi, että niin on aina tehty. Aivan loistavaa. Koska pronssikauden lammaspaimenilla ei ollut käytössään pyörää, miksi sitten kuitenkin ajatte autoilla? Koetan täsmentää. Miksi jotkin asiat muutetaan kätevämmiksi mutta joitakin toisia ei? Sitä tuskin tietävät natiivitkaan.

Polttaa tai paleltaa.

 1. Kaikki ulko-ovet aukeavat sisäänpäin. Onhan se kivaa, kun voi kävellä minne hyvänsä työntämällä oven edessään auki. Mutta entäs kun olet poistumassa jostakin? Jos takana on muitakin ihmisiä poistumassa, he pakkautuvat kaikki ovelle, jolloin sen avaaminen on mahdotonta. Esimerkiksi tulipalon sattuessa, käytäntö voisi olla kohtalokas. Britit ovat kuitenkin ratkaisseet asian rakentamalla (laki velvoittaa) jokaiseen huoneeseen ja lähes jokaiselle seinustalle hätäpoistumistien. Älytöntä tuhlausta. Asia koskee tietenkin myös vessoja. Jos vessan ovi aukeaa sisäänpäin, on selvää, että sinne on mahdotonta päästä sisälle tai ulos millään järkevällä tavalla. Olen kuullut asiaa perusteltavan sanomalla: "Jos vessan lukko on rikki, oven voi pitää kiinni nojaamalla siihen. Miten te muka pidätte sen kiinni siinä tapauksessa?" Niin. Meillä on tapana korjata se lukko.

2. Kokolattiamatot. En tiedä mitään niin saastaista kuin kokolattiamatto. Maa, jossa kaikki homehtuu ja jossa kaikki kävelevät sisällä kengät jalassa on myös maa, jossa kaikkiin huoneisiin (ml. kylpyhuoneet ja keittiöt) asennetaan kokolattiamatto. Onhan siinä kiva kipristellä varpaita, kuten Bruce Willis totesi elokuvassa, mutta kun sitä saastapesää ei saa puhtaaksi sitten millään ilveellä. Niitä asennetaan jopa uusiin taloihin, tosin kylpyhuoneet jäävät nykyisin (ihme kyllä) ilman ihmisten suosiessa suihkuja kylpyammeiden kustannuksella. En nyt ole mikään siisteysfriikki itsekään mutta lattialle kaatuneen punkkulasillisen voi pyyhkiä suhteellisen helposti yhdellä rätillä. Mitä teet, kun se kaatuu kokolattiamatolle? No, maksat tietenkin mattoihin erikoistuneelle puhdistusfirmalle pienen omaisuuden. Kätevää.

3. Tiivisteet. Tai oikeammin niiden puute. Koska keltit eivät osanneet eristää kivimajojaan 400 ekr., eivät nykybrititkään osaa. Ikkunoista tuulee sisälle, ovien alta pääsevät kaikki kissaa pienemmät eläimet kulkemaan vapaasti ja maassa puhutaan "energiaköyhyydestä", eli olet energiaköyhä, jos käytät yli 10% tuloistasi energialaskuihin. Ekologista. Tilanne ei olisi aivan niin paha, jos maa sijaitsisi tropiikissa mutta täälläkin tulee (kaikkien asukkaiden jokavuotiseksi yllätykseksi) pakkaskelejä joka talvi. Suomessa talvi yllättää aina autoilijat mutta tällä kaikki asukkaat kiroavat kylmyyttä, joka pakottaa maksamaan itsensä kipeäksi lämmitykseen käytetystä kaasusta.

4. Tiskaaminen. Jostakin taivaan syystä astiat tiskataan sienellä, jolla ei luonnollisesti ylety minkään vähääkään korkeamman lasin pohjalle asti, jos omaa nakkisormet. Tämän jälkeen astiat asetetaan kuivumaan tiskipöydälle, vaikka kaappitilaa olisi mainiosti vaikka seitsemälle kuivauskaapille. Lopputuloksena on homeinen bakteeripesä, jolla joutuu tiskaamaan sitten uudestaankin jatkossa ja kalkin peittämä tiskipöytä, koska kalkkikivestä veistetyllä saarella veden kalkkipitoisuus nyt vain sattuu olemaan korkea ja siihenhän se jää karbonaatteina möllöttämään veden haihtuessa. Pohjoismaissa on todellakin tehty kaksi mullistavaa keksintöä. Tiskiharja ja kuivauskaappi. Kateeksi käy.

Kullankeltainen maailma.

En jaksa listata enempää. Ei muuta kun kauppaan, kokkaamaan ja nukkumaan. Tiskit jääkööt huomiseksi. Tai sitten painun parille lasilliselle tarkastelemaan maailmaa lagerin kullankeltaisten sävyjen läpi. Mene ja tiedä.