Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen biljardikisa, Mosconi Cup, pelattiin tänä vuonna Las Vegasissa ja muutama pelikavereistani menikin paikan päälle katsomaan kun Eurooppa jyräsi vakuuttavaan 11-7 voittoon Darren Appletonin, brittien rankingsarjaa ja Daventryn turnauksia pelaavan taiturin johdolla. Siksi kisasimme varjoturnauksen St. Albansin liigan pelaajien kesken teemana lohko A vastaan lohko B.
Ja mukava leikkimielinen turnaushan siitä tulikin. Otin itse voitot lukemin 5-3 niin paripelissä kuin yksilöpelissä ja voitimme turnauksen niukasti otteluin 5-4. Se ei ole kuitenkaan oleellista, vaan hauskanpito, jota riitti kun levoton sunnuntai iltapäivä purkautui jäätävänä vastustajalle kuittailuna, täydellisen epäonnistuneille lyönneille naureskeluna (kunnes kivi vieri sattumalta maskiin, joka oli mahdotonta purkaa laillisesti) ja leppoisana kuulumisten vaihtona, koska itse liiga ja sen myötä viikottaiset pelisessiot olivat jo ohi tältä vuodelta.
 |
| Isoisä aloittaa. |
Ja täytyyhän se politiikkakin tuoda mukaan tähänkin tekstiin. Kokemukseni kyseisestä englantilais-suomalais-pakistanilais-irlantilais-filippiiniläis-saksalais-turkkilais-syyrialaisesta joukosta ihmisiä, joita yhdistää vain halu pelata biljardia ja kiero huumorintaju, kertovat karua kieltään siitä, että "maahanmuuttokriitikot" (ja muut fasisteiksi luokiteltavat konservatiivit) ovat yksiselitteisen väärässä. Kulttuurien sekamelska rikastuttaa. Leimatkaa vain kukkahattutädiksi tai vihervasemmistohipiksi. Minä olen kuitenkin oikeassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotakin lisättävää?