Montako pähkinää on yksi jogurtti?

"Discussion room".

Tämä on laitoksen kokoushuone. Tai kahvihuone. Tai jotakin vastaavaa. Yliopistolla on ilmeisesti rahaa ostaa hienoja sinisiä tuoleja mutta palkanmaksuun ei sitten riitäkään määrärahoja. Minulla nyt ei ole ongelmia asian suhteen, koska rahani tulevat pääasiassa EU:lta (ja siten teiltä, rakkaat veronmaksajat) mutta laitoksen keskipalkka tuntuu olevan huomattavasti standardeja heikompaa. Aivan kuten Suomessakin, tutkijoille maksetaan lähinnä pähkinöinä ja nuudeleina, koska he tekisivät hommiaan muutenkin. Ja siksi joka toinen vastaantuleva tiedemies (tai tiedehenkilö näinä feministiyden, positiivisen syrjinnän ja muun sekoilun aikoina) pohtii vakavasti siirtymistä teollisuuden palkkalistoille myymään itseään (eli siis tekemään työtä ainoastaan rahaa vastaan - kuulostaako karulta?). Vapaa kansa saisi mielestäni lahjoittaa hiukan enemmän vapaalle tieteelle, vaikka minulla onkin se kuuluisa oma lehmä ojassa (naurettava idiomi, koska jos minulla olisi lehmä ja se olisi ojassa, vetäisin sen luultavasti ylös sieltä - mitä ihmettä tuo edes tarkoittaa?). Harmittaa vietävästi tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa, joiden hommat jumittavat, koska joutuvat käymään töissä päivisin ja kykenevät tekemään tiedettä vain iltaisin ja viikonloppuisin.

Laitoksen palkkataso on kuitenkin niin alhaalla, että tutkijaparat joutuvat varastamaan varakkaampien kollegoiden jogurtit kaapista. Säälittävää. Enkä sano tätä siksi, että minun jogurttini hävisivät (mikä muuten ottaa vimmatusti päähän, koska halusin juuri syödä sellaisen), vaan siksi, että olen aidosti huolestunut siitä, miten nuoret kyvyt saadaan motivoitua harjoittamaan yhtä maailman jaloimmista ammateista, jos palkaksi saatujen pähkinöiden kurssi suhteessa jogurttipurkkien vastaavaan on näin hävyttömän alhainen. Aion kuitenkin koettaa onneani ja liimaan jogurttieni päälle jatkossa lapun, jossa kerrotaan yhden niistä olevan kyllästetty laksatiivilla. Pelkään vain pahoin, että sekään ei auta - kyllähän ihmisten (ja opiskelijoiden) syödä pitää.

Meinasin melkein masentua jogurtin puutteessa, joten toimistolla hengailu saakin poikkeuksellisesti riittää jo ennen auringon laskua. Ilmakin on poikkeuksellisesti aivan erilainen kuin morsian - kylmä ja kuiva. Ja kirkas. Taidan siis pakoilla aurinkoa tällä kertaa pubiin tekemään lehdistökatsausta ja maistamaan uutta portteria (ja tarjoan drinkin baarimikolle tai -maijalle, koska pubien työntekijät eivät saa edes niitä pähkinöitä). Ja lakkaan murehtimasta varastettuja jogurtteja - niitä saa kaupasta lisää rahaa vastaan.

Kirkasta.