Turvassa, kujalla

Varovasti.

Yliopisto pitää huolta omistaan ja suojelee sekä henkilökuntaa että opiskelijoita kaikilta vaaratekijöiltä. Kuten esimeskiksi ajoneuvoilta, jos ovat liikkuvia. Silloin niistä pitää varoittaa toisin kuin ajoneuvoista, jotka eivät liiku. Olkoonkin, että liikkumattomat ajoneuvot nyt ovat lähinnä verrattavissa sellaisiin turhakkeisiin kuin grönlantilaiseen jääkaappikauppiaaseen tai libyalaiseen sateenvarjovuokraamoon, on silti normaalijärjellä varustetuille ihmisille jokseenkin selvää, että tiet on nimenomaisesti rakennettu sitä varten, että ajoneuvot liikkuvat niitä pitkin. Arvostan luonnollisesti ajatusta siitä, että kadut ovat ihmisiä, eivät autoja varten, mutta ihmiskunnan sivistysaste ei vielä riitä kyseisen tosiasian havaitsemisee ja siksi ajoneuvot liikkuvat latkossakin asfaltoiduilla ja kiiltävillä merkeillä varustetuilla kaistaleilla maata. Ja on täysin totta, että on vaarallista mennä hortoilemaan niille esimerkiksi baarista palatessaan - joskin autotiet ovat turvallisempia kuin Turun jokiranta, koska autoilijat saattavat saada yllättävän humaanisuuskohtauksen ja väistää mutta virta vie varmasti.

Kujalla.

Koska haluan minimoida tapaturmien mahdollisuuden, yritän pysytellä mahdollisimman kaukana niistä ikävistä paikoista, missä on "vaarallisia liikkuvia ajoneuvoja". Koetan siis pysytellä kujalla. On turvallisempaa hortoilla keskiviikkohutikassa kotia kohti kun molemmilla puolilla on kätevä aita, johon voi tukeutua sään sattuessa olemaan liian tuulinen viivasuoraan etenemiseen. Joskin silloinkin jää jäljelle joitakin vaaratekijöitä, kuten se, että saa päähänsä kävellä niiden "lyhtypylväiden välistä", sen sijaan, että kiertäisi sen aavistuksen kauempaa. Lyhtypylväät tosin harvemmin tappavat ketään - toisin kuin liikkuvat ajoneuvot, jotka lahtaavat vuosittain 1700 brittiä, joskin uhrimäärä on pudonnut viidestätuhannesta sitten 90-luvun.

Taisin juuri tehdä merkittävän havainnon. Britanniassa kuolee vuosittain 27 ihmistä liikenteessä miljoonaa asukasta kohti, kun taas Suomessa vastaava luku on 47. Tämä taitaakin olla ensimmäinen koskaan havaitsemani asia, jossa tämä imperialismin kehto ja hauta on Suomea sivistyneempi. Olen siis lahes kaksi kertaa paremmassa turvassa hortoillessani baarista kotiin täällä kuin suomalaisparat. Lämmittää kovasti mieltä nauttiessani illalla Trooperia, tuota maailman kliseisintä mallasjuomaa keskustan kapakassa. Siitä ei voi kieltäytyä yksikään rockmusiikkia kuunnellut setämies.

Trooper.