Ei, se ei suvaitse saapua vieläkään. Ei muuta kuin musiikkia kovemmalle, kädet taskuun, ettei tihkusateinen viima pure, ja rento noja pysäkin katokseen. Ei sillä, että bussin odottaminen olisi turhauttavaa, koska ei se ole. Turhauttavaa on se, että nämä pahuksen opiskelijat esittävät parhaimmat ADHD piirteensä ja poukkoilevat bussikatoksen aikatauluosaston ja uudenkarhean aikataulunäytön välillä hermostuneempana kuin häkitetty tiikeri. "Ei, kaveri, en tiedä milloin bussi tulee." "Ei, en tiedä onko se jo mennyt." "Kultaseni, tuo kärsimättömyytesi on raivostuttavaa."
Ei kai se voi olla minun vikani, jos hienossa (Windows pohjaisessa - asia paljastui softan kaaduttua eräänä päivänä kokonaan) näyttötaulussa ei satu lukemaan sitten mitään. Eikä sekään ole minun vikani, että bussit eivät satu noudattamaan (tai tietämään) painettuja aikatauluja. Hermostunut bussipysäkin ympärillä parveilu ei kuitenkaan muuta mitään, joten asiaan voi aivan hyvin suhtautua rauhassa musiikkia kuunnellen, kirjaa tai lehteä lukien, taikka viihdyttämällä itseään vaikkapa katsomalla ylilentäviä airbusseja. Toisaalta, on se kohtalaisen koomistakin, kun viidentoista minuutin odottelun jälkeen nämä nuoret tulevaisuuden toivot (eli opiskelijat) kyllästyvät ja poistuvat paikalta vain todetakseen olevansa liian kaukana pysäkistä, jotta ehtisivät runsaan vartin myöhässä tulleeseen linja-autoon. Säälittävää, pahuksen kaikki-heti-nyt-minulle -sukupolvi. Eikä vartti tarkoita muutenkaan mitään, koska puolen tunnin välein kulkevia busseja saa välillä odottaa tunnista puoleentoista.
Toinen sisäistä hymyilyä aiheuttava rituaali ovat vihaiset puhelut tyttö- tai poikaystävälle, joissa huudetaan suureen ääneen "emmävoisillemitäänkunnoisaatananbussiteikuljeajallaan" - tietenkin maustettuna lukuisilla F- alkuisilla sanoilla. Ja sitten kierretään taas pysäkkikatoksen ympäri tavoitteena kuluttaa tennareihin reikiä laiskalla laahustavalla askeleella. Jos busseilla liikkuminen aiheuttaa oikeasti ongelmia, niin lähtisit liikkeelle aikaisemmin. Vaihtoehtoisesti tukevaan kuntoon päässeelle takamuksellesi tekisi kävelyn tyyppinen ratkaisukin pelkästään hyvää - mikä tulee todistettua lähes joka päivä, kun nämä sankarit hyppäävät lopulta saapuneesta bussista pois 15 minuutin kävelymatkan ja kolmen pysäkin välin päässä. Kannattiko odottaa kolme varttia?
Jos tilanne kuitenkin on se, että haluaa matkustaa 10 kilometriä ja valitsee kulkuneuvokseen bussin, ei kannata valittaa. Jouduin tosin kesällä kokeilemaan taksin tilaamista pariin otteeseen myöhästyttyäni illan viimeisestä autosta. Sillä kerralla se oli tietenkin ajoissa. Mutta bussit ovat kivampia. Ainakin kun muistaa kantaa jotakin hyvää lukemista mukanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotakin lisättävää?