Pubikoira

Charlie.

Charlie on pubikoira. Sen suosikkiharrastuksiin kuuluu naisten vessan edessä käytävällä istuminen ja rapsutusten kerjääminen kaikilta (pääasiassa kuitenkin siltä kauniimmalta sukupuolelta), jotka sattuvat kulkemaan ohitse. Jos on liian hiljaista, se saattaa kiertää ympäri pubia kerjäten huomiota, vaikka ei jaksakaan kovin kauan - on raukka tullut jo vanhaksi.

En oikein tiedä kuinka paljon koiria maassa riittää mutta mukavaa on se, että ne saavat tulla pubiin sisälle. Sama pätee tietenkin ihmisiinkin: jos käyttäydyt kiltisti, et lennä pihalle ja sinulle tarjoillaan. Koirille tarjoillaan vettä ja keksejä. Ihmisille olutta ja sipsuja.

Sakkorysä.

Suomessa voitaisiin ottaa oppia toisestakin piirteestä näiden natiivien suhtautumisessa koiriin, niiden lenkitykseen ja omistajiin. Tuhannen punnan sakko, jos jätät noukkimatta lemmikkisi prosessoiman ruoan maasta, saa varmasti kenet hyvänsä toimimaan tarkoitetulla tavalla. Eikä tämä todellakaan ole mitään "koirafasismia" tai "poliisivaltiotouhua", vaan kohtalaisen järkevää. Jos usea ihminen asuu samassa paikassa ja muodostaa sosiaalisen kanssakäymisen verkoston, on tärkeää pitää paikat siistinä ihan yleisen viihtyisyydenkin vuoksi mutta myös hygieniasyistä. Lumen alta paljastuvaan yllätykseen astuminen nyt on vain kohtuullisen ikävää maassa, jossa kenkiä ei oteta pois sisätiloissa muutoin kuin nukkumaan mentäessä.

Niin, Charlie osaa myös laulaa. Jos sille puhuu korkealla äänellä, se alkaa ulvomaan kimeästi mukana. Eihän sitä tietenkään kauan jaksa kuunnella mutta voittaa se kevyesti keskivertokaraokeartistin, joka kuvittelee liikoja itsestään.