Kävellessäni hakemaan aamun lehteä lähikaupasta parin korttelin päästä, silmiini pistää aina kaksi persoonallista kulkuneuvoa. Hippipaku ja jonkinlainen urheiluauton ja saippuakuplan yhdistelmä. Tavallisia autoa en edes noteeraa normaalisti. Paitsi silloin, kun yrittävät mokomat ajaa yli kulkiessaan väärällä puolella tietä. Mutta nämä kaksi antavat aihetta ihmetellä mikä näitä brittejä oikein vaivaa.
 |
| Hippiperheauto. |
En tiedä miksi kukaan hankkisi tuollaista hippiautoa, ellei tarkoituksena ole mennä vaimolta piiloon auton sisään rakennettuun oopiumluolaan käyttämään päihteitä A:sta Ö:hön. Ei tuolla ainakaan voi tavaroita kuljettaa minnekään. Tuskin edes liikkuu mihinkään, koska se kököttää aina samassa ruudussa päivästä ja viikosta toiseen (mikä kyllä tukee vahvasti tuota oopiumluolahypoteesia). Kirkkaat värit saavat auton, tai mikä lienee, näyttämään lasten leikkeihin tarkoitetulta muoviselta kopiolta, josta tietenkin puuttuu moottori ja renkaat on hitsattu runkoon kiinni. Voi olla, ihan miten vain. Pääasia, että tämä koriste-esine vie paikan joltakin oikealta autolta. Jospa se vaikka kannustaisi paikallisia läskiperseitä kävelemään keskustaan edes kerran elämässään, kun menevät ostamaan sipsuja ja ällöttäviä valmisruokia lihaville lapsilleen.
 |
| Oranssi paholainen. |
Toisessa ääripäässä on, mitä luultavimmin romuvarastolta löytyneistä osista itse rakennettu oranssiksi maalattu saippuakuplaa muistuttava menopeli. Se kykenee luultavasti liikkumaankin, koska aiemmin se oli parkkeerattuna samaan paikkaan toisin päin. No toisaalta, saahan auton käännettyä vaikka työntämällä. Tässä ovat kuitenkin kadun väriläiskät - niiden lisäksi sympaattisia piirteitä löytyy ainoastaan lähikorttelin kyttääjämummosta, joka on keksivinään jotakin tekemistä 2x2 metrin kokoisella pihallaan ja sattumalta aina, kun joku kävelee katua pitkin ohi. Pitsiverho vain jää lepattamaan kun mummo pinkaisee pihalle haravoimaan pihalaattojaan tai kiillottamaan postiluukkuaan, jotta vain saa päivittäisen sosiaalisen kontaktikiintiönsä täyteen tuijottamalla kierosti jokaista ohi kulkevaa pahaa aavistamatonta koiranulkoiluttajaa tai lähikaupasta täydennystä hakevaa alkoholistia. Huvinsa kullakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotakin lisättävää?