Ilmeisesti pohjoisen onnelassa on taas se aika vuodesta kun Altian ei tarvitse olla huolestunut tuotteidensa menekistä, pieni maamme vajoaa kehitysmaan tasolle kun ihmiset laskevat hetkellisesti älykkyysosamääräänsä myrkyttämällä aivosolujaan ja kaikki länsimaista hyvinvointiyhteiskuntaa jossakin etäisessä muodossa muistuttanut infrastruktuuri kytketään pois käytöstä, ihmiset pukeutuvat jostakin taivaan syystä hassuihin hattuihin ja taskuvarkaille koittavat kulta-ajat ihmisten virratessa suurin joukoin kaupunkien keskustoihin juomaan halpaa skumppaa, josta eivät oikeastaan edes pidä. On vappu. Kuka hemmetti sen keksi?
Ai niin, työväen juhla. Työväki, erotuksena väestä, joka ei käy työssä, juhlii tietenkin vappuna sitä, että... niin, mitä? Sitä, että työolosuhteet ovat parempia kuin ennen? Ja sima, josta on tietenkin varmasti olemassa jokin sokeriton dieettiversio, maistuu makeammalta kun siinä on elimistölle haitallisia säilöntä-, happamuudensäätö- ja väriaineita sokerin sijaan? Ja sitten sitä juovat lapset ja aikuiset ja tuloksena on allergioita, ADHD-potilaita, ylipainoa ja mielenterveyshäiriöitä. Sotii vapun ajatusta vastaan - ellei sitten ajatuksena nimenomaan ole hankkiutua niin huonoon kuntoon viimeistään nelikymppisenä, että töissä käynti tulee mahdottomaksi urakaksi. Se kuitenkin on varmaa, että alkavalla viikolla töissä käynti on melkoisen hiljaista, koska simasta tulee myös pää kipeäksi. Hienoa. Kansallinen krapulapäivä. Ahdistaa tuollainen kalenterijuoppojen toilailu mutta Suomessa onkin maailman ainoa kansa, joka suunnittelee krapulapäivänsä etukäteen ihan valtion voimin.
Mutta miten vappupallot, nuo nykyajan lasten käpylehmät, liittyvät tähän kaikkeen ja kuka sai alunperin päähänsä täyttää foliohattunsa heliumilla ja sitoa se narun päähän?
Tähän minulla on hypoteesi. Etten sanoisi peräti teoria. Asia on hyvin yksinkertainen. Kyseessä on demareiden salajuoni. Kun köyhät työläisvanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan, he suostuvat sitä kitinää kuunneltuaan vaikka mihin sipsikarkkijätskiostoksiin - ja annas olla kun tämä kovaääninen ADHD-penska näkee värikkäänä kimaltelevan vappupallon. Eihän siiinä auta kuin käyttää se satanen foliolla päällystettyyn heliumiin (koska ensimmäinen vappupallo kuitenkin karkaa aina), jotta isin ja äitin pieni kullanmuru olisi edes sen vartin hiljaa ja kiltisti. Ja tässä kohdassa juonen pirullisuus käy hyvin selväksi. Kun köyhän perheen rahat on hukattu vappupalloihin, isillä ei ole enää pelimerkkejä painua pubiin, mikä saa nohevimmankin työmiehen masentumaan ja tuntemaan olonsa niin kurjaksi, että mitkä tahansa "kaikille lisää liksaa paitsi rikkaille" ja "ei kenenkään tarvi mennä töihin jos ei halua" -tyyppiset vaalilupaukset (ja erityisesti niiden yhdistelmä) uppoavat kuin mummo hankeen ja saavat äänestämään demareita. Kertakaikkiaan nerokasta. Ja sitten ne samat demarit palkkaavat vasemmistosiipensä (lue: hyödylliset idiootit) marssimaan kaduille heiluttamaan punaisia banderollejaan ja vaatimaan kansalle leipää ja sirkushuveja - ja vain, jotta saataisiin sopiva vertailukohta ja demarit eivät enää näyttäisikään aivan niin idiooteilta itse. Pirullisen nerokasta.
No, vappu, tuo vuoden toinen juhannus, on kaiketi tullut jäädäkseen. Kuten demariuteen kuuluu, saavutetuista eduista ei luovuta vaikka se koituisi kuolemaksi. Kuten esimerkiksi krapulap... ei kun vapaapäivästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotakin lisättävää?